Matkailu aloitettu! Tänään pääsin ekan kerran Noidan (nykyinen kotikaupunki) ulkopuolelle elikkäs Intian pääkaupunkiin Delhiin. Koululta Mr. Bharadjaw niminen mies, joka on auttanut meitä paljon käytännön asioissa esim. sim-korttien hankinta ja rahanvaihto, oli tilannut meille etukäteen taksin aamukymmeneksi käyttöön koko päiväksi. Aiemmin juteltaessa se vaati, että mennään jollain hyvällä taksilla ja mielellään jonkun paikallisen kanssa. Noh, sanottiin kyllä että voidaan ihan hyvin mennä Ullan kans kahestaan, sillä tarkoituksena oli tarkastaa muutama turistipaikka, joissa liikkuminen on varmasti turvallista. Eipä tietenkään kaikki sujunut suunnitelmien mukaan, vaan juuri kun olimme astumassa taksiin asuntolan edessä, asuntolan emäntä paukkaa paikalle ja vaatii meitä tulemaan toimistoonsa. Siellä sitten kerroimme tarkkaan mihin suunnittellaan menevämme ja tietysti nainen kirjoitti tämän ylös paperille (niinkuin kaikki muutkin asiat on tapana kirjoittaa täällä käsin ylös). Sitten emäntä käskee asuntolan vartijan hakea paikalle meistä huolehtineet tytöt Ritikan ja Rupalin. Sitten taas ei ymmärretty keskusteluista mitään, koska kaikki paikalliset täällä puhuu tietenkin keskenään hindia. Lopulta selvisi, että meidän kanssa Delhiin lähtee tyttö nimeltä Supria ja sen poikaystävä Varun. Tunnin päästä alkuperäisestä lähtöajastamme pääsimme lopulta matkaan. Taksikuski varmaan oli onnellinen, saatuaan odottaa kuumassa autossa tunnin. Asuntolasta oli jo aikaisemmin varmisteltu, että onhan auto tarpeeksi hyvä meille. Ja sehän oli, suht hyvässä kunnossa olevat Hyundai ilmastoinnilla! ihme! No ensimmäiseksi käännettäessä autoa ympäri koulun pihalla, kuski peruutti suoraan savisten kukkaruukkujen päälle, mistä vartijat eivät olleet kovin innoissaan.. Lopulta pääsimme matkaan ja ensimmäiset kymmenen minuuttia ajettuamme tapahtui kuskin vaihto. Ensimmäisellä oli ilmeisesti jotain muuta ohjelmaa tälle päivälle..
Matka Delhiin kesti noin tunnin ja matkalla näkyi taas vaikka mitä uutta ja ihmeellistä. Varallisuuserot on kyllä huimat, kun näkyi todella ylellisiä ja hienoja kivitaloja metalliaidoilla, mitkä muistuttaa enemmänki jotain kylpylää tai hotellia. Niiden ulkopuolella sitten maleksii mutaisia kerjäläisiä, jotka tulee koputelemaan auton ikkunoihin.
Lopulta pääsimme perille Red Fortin linnoitukseen, joka oli todella näkemisen arvoinen paikka, jossa oli upeaa arkkitehtuuria ja paljon tietoa Intian historiasta. Alueella oli museo ja mm. todella upea jättivaltaistuin. Jono sisälle oli kyllä todella pitkä, mutta tosiaan kannatti jonottaa. Kaikkiin turistikohteisiin on yleensä turvatarkastukset, jotka vie aikaa ennen sisäänpääsyä. Kaiken lisäksi nähtävyyksien näkeminen on paikallisille paljon halvelmpaa kuin turisteille, esimerkiksi meiltä sisäänpääsy maksoi 250 rupiaa kun intialaisilta perittiin 10 rupiaa..
Toinen päivän kohteista oli Swaminarayan Akshardham. Matkaoppaassa oli hyvin kuvattu paikkaa "Spiritual Disneylandinä". Paikka oli siis suuri temppelialue, omistettu 1700-luvun pyhimykselle Bhagwan Swaminarayanille, joka on vaikuttanut suuresti länsi-Intian henkeen ja kulttuuriin. Itse alue on rakennettu vasta muutama vuosi sitten, ja onkin oikeastaan kopio alkuperäisestä. Uskonnossa korostetaan kaikista riippuvuuksista luopumista ja rakkauden ja rauhan tärkeyttä. Nähtiin erilaisia esityksiä ja mm. veneretki Intian henkisen ja kulttuurillisen historian halki. Ymmärtää myös nyt paremmin tätä nykykulttuuria, kun tuntee hieman historiaa. Kokemus oli silmiä avartava ja käymisen arvonen, vaikka tulikin hieman sellanen olo että paikka oli vain tehty turisteille. Odotan innolla, että pääsee vierailemaan "aitoihin" temppeleihin.